Talvi taitaa loppua laskiaiseen, ainakin tältä erää. Sää muuttuu Etelä-Kymenlaaksossa yönseutuna tuppurakelin kautta vetiseksi.

Suomen yli vyöryvän lumisadealueen jälkeen lämpötila on huomenna plussan puolella, mikä tietää todennäköisesti liukasta, mutta märkää laskiaissunnuntaita. Autoilijoita varoitetaan liukkaasta kelistä koko Itä-Suomessa.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan plussakeliä riittää Etelä-Kymenlaaksossa pitkälle ensi viikkoon. Sää on myös melko tuulista.

Tuuli puhaltaa etelästä, eikä lämpötila notkahda ensi viikon lopullakaan miinuksen puolelle kuin asteen pari. Vettä tai räntää sataa ajoittain. Viikon päästä lauantaina ennusteessa siintää aurinkoinen päivä.

Defendo Kotkan järjestämä, naisille tarkoitettu itsepuolustuskurssi täyttyi nopeasti, alle kahdessa päivässä.

— Emme opeta naisia tappelemaan, vaan kerromme heille, miten he voivat vaikuttaa turvallisuuteensa esimerkiksi reittivalinnoilla, kuvailee ohjaaja Lari Kaurala.

— Fyysisissä harjoituksissa opetamme heitä muun muassa irtaantumaan erilaisista vaaratilanteista, kertoo ohjaaja Susanna Pyysalo.

Kurssille osallistuvat Riikka Sipola ja Piia Nurminen toivovat, että jatkossa he osaavat ja uskaltavat toimia oikein vaaran uhatessa.

— Halusin saada itselleni mielenrauhan siitä, että tiedän, miten toimia hyökkäystilanteessa, toteaa Nurminen.

— Toivon, että tämä kurssi herättää minut ja tiedän, että voin ja osaan toimia, jos jotakin tapahtuu, miettii Sipola.

Lue lisää päivän lehdestä tai Kymen Sanomien mobiilisovelluksesta. 

Kotkalainen Joonas Soidinsalo (20) työskentelee porvoolaisen kuljetusyrityksen palveluksessa ja kuljettaa tavaraa pääasiassa Keskon kauppoihin ja tavarataloihin.

— Yövuorossa ajamme Porvoosta Lohjalle ja päivävuorossa Hangon ja Tammisaaren väliä. Kuljetan kaikkea mitä K-kaupoissa myydään.

Soidinsalo lastaa itse kuorman ja purkaa sen määränpäässä.

— Lisäksi keräilen pois tyhjät rullakot ja maitolaatikot. Juhlapyhien aikaan tavaraa liikkuu enemmän ja on vähän härdelliä.

Soidinsalolla on allaan täysperävaunullinen rekka ja mies pitää työstään.

— Tykkään nykyisestä työstäni ja tästä alasta. Pidän myös siitä, että tiedän aina töihin mennessäni, minne siinä vuorossa ajetaan.

Nykyinen työpaikka on Soidinsalon toinen sen jälkeen, kun hän valmistui Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta vuonna 2014.

Soidinsalo kertoo, että hän harkitsi myös rakennus- ja maanrakennusalojen opintoja.

— Suvussa on ollut logistiikan alalla satamassa työskennelleitä ihmisiä. Isot autot ovat kiinnostaneet minua pienestä pitäen, hymyilee Soidinsalo.

Saamaansa koulutusta Soidinsalo kehuu käytännönläheiseksi.

— Töitä tehdessä tulee erilaisissa tilanteissa mieleen, mitä koulussa siitäkin asiasta opetettiin.

Armeijassa luvan täysperävaunullisen rekan kuljettamiseen hankkinut Soidinsalo ei halua enää opiskella.

— Ajattelen niin, että etenen töitä tekemällä. Joskus panen pystyyn oman kuljetusalan yrityksen. Ammattiopistossa meillä oli yrittäjyyteen liittyvä kurssi.

Niille, jotka harkitsevat logistiikan alan opintoja Soidinsalo vakuuttaa, että töitä riittää.

— Näissä töissä on iso vastuu siitä mitä tekee ja saa pääsääntöisesti työskennellä yksin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla haetaan koko ajan kuorma-autonkuljettajia ja täysperävaunurekan kuljettajia.

Kymen Sanomat esittelee Valmiina ammattiin-juttusarjassa Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston koulutusaloja, niiden opiskelijoita ja ammattiin jo valmistuneita opiston opiskelijoita. Yhteishaun periaatteet löytyvät netistä www.opintopolku.fi.

Talvi väistyy ja kevättuulet puhaltavat myös Kaakkois-Suomessa seuraavien viikkojen aikana normaalia lämpimämmin. Näin väittää Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) sääennuste seuraaville neljälle viikolle.

Ennusteen mukaan sää on koko tulevan neljän viikon jakson ajan selvästi tavanomaista lauhempi. Jakson ensimmäisen viikon aikana lämpötila on Suomen etelä- ja itäosissa jopa kuudesta kymmeneen astetta tavanomaisen keskilämpötilan yläpuolella. Länsi- ja Pohjois-Suomessa poikkeama on kolmesta kuuteen astetta.

Jakson seuraavilla viikoilla poikkeama on ennusteen mukaan jonkin verran pienempi, mutta edelleen maan itäosissa ero tavanomaisiin lämpötiloihin on suurinta.

Ennusteen mukaan seuraavien neljän viikon aikana sademäärät ovat lähes koko maan alueella tavanomaista suurempia. Suurin poikkeama keskiarvoihin on jakson alussa.

Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen erittäin liukkaasta jalankulkusäästä lähes koko Suomeen maan pohjoisosia lukuunottamatta.

Myös eteläisessä Kymenlaaksossa varoitetaan liukkaista jalkakäytävistä. Lämpötila on kohonnut plussan puolelle ja sää on kostea. Jään päälle satava vesi tekee jalkakäytävät todella liukkaiksi.

Sääennusteiden mukaan lämpötila pysyttelee Kymenlaaksossa plussan puolella alkavalla viikolla. Myös vesi- tai räntäsateita on odotettavissa.

Langinkoski-museon intendentti Hannu Saarinen hoitaa tehtäviään harrastuspohjalta.

— Tämä on tehtävä, joka koukuttaa, kun siihen pääsee kiinni. Historia vie mukanaan, koska lopullista historiallista totuutta ei ole. On vain sillä hetkellä hyväksyttyä tietoa, kunnes arkistoista tulee esille jotakin muuta, joka kumoaa tai täydentää senhetkistä tietoa ja syntyy uusi totuus, kuvailee Saarinen innoissaan.

Pienetkin tiedonjyvät kiinnostavat.

— Historialliset tapahtumat tiedetään, mutta emme pääse entisten johtajien pääkoppiin tutkimaan, mitä he ajattelivat ja miksi he toimivat niin kuin toimivat.

Lue lisää päivän lehdestä tai Kymen Sanomien mobiilisovelluksesta. 

Paavo Väyrynen
on muuttunut politiikassa hahmoksi, joka yllättäisi, jos ei yllättäisi. Ilmoitus uuden puolueen perustamisesta on viimeiseltä pariltakymmeneltä vuodelta tuttua Väyrystä. Kunniapuheenjohtaja on kritisoinut puolueensa keskustan linjaa jatkuvasti.

Tuoreimpana irtiottona Väyrynen lähtee nyt perustamaan uutta puoluetta.

Väyrynen tunnetaan miehenä, joka on halunnut valtaa enemmän kuin on saanut. Ministeriksi Väyrynen nousi 29-vuotiaana ja keskustan puheenjohtajaksi 33-vuotiaana. Vaikka ansioluettelo on kaikin mittarein komea, huutaa se Väyrysen itsensä mielestä kahta p-alkuista sanaa: pääministeriä ja presidenttiä.

Niihin tehtäviin Väyrynen ei tule yltämään. Se varmaan sapettaa miestä, jonka usko omiin kykyihin on valtava. Toisaalta harmitusta lisää, että Väyrynen taatusti tarkastelee kriittisesti hänen poliittisen uransa aikaista keskustalaista pääministerikaartia. Martti Miettusen, Esko Ahon, Anneli Jäätteenmäen, Matti Vanhasen ja Juha Sipilän Keminmaan tohtori sijoittaa selvästi oman kyvykkyytensä alapuolelle.

Katkeraksihan se vetää.

Väyrysen uusi

Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) puheenjohtajana vuodesta 2007 toiminut Sirpa Paatero jättää tehtävänsä keväällä. Paatero ilmoitti sunnuntaina, ettei ole käytettävissä jatkokaudelle. Paateron seuraaja valitaan TUL:n liittokokouksessa 21.–22. toukokuuta.

— Aika on mennyt nopeasti ja ollut hyvin antoisaa. TUL:n puheenjohtajan tehtävä on antanut mahdollisuuden myös katsoa liikunta- ja urheiluelämää laajemminkin. Kymenlaakson piirin juhla on luonteva aika ja paikka jättää aikaa liittokokoukseen valmistautuville edustajille uusien puheenjohtajaehdokkaiden hakuun, Paatero sanoi TUL:n Kymenlaakson piirin juhlatilaisuudessa.

Paatero on toiminut TUL:n luottamustehtävissä vuodesta 2001 alkaen ensin Kymenlaakson piirin puheenjohtajana ja liiton varapuheenjohtajana. Paatero on toiminut myös Kansainvälisen työlaisurheiluliiton CSIT:n varapuheenjohtajana kahden kauden ajan.

Kuntavaalien siirtäminen syksyyn 2017 ei ole läpihuutojuttu. Jos eduskuntaryhmiä edustavien puoluesihteerien ehdotus halutaan toteuttaa, se edellyttää sekä kuntalain että vaalilain muutosta. Myös perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan siirtoon kantaa.

Kuntalakia muutettiin vasta viime vuonna, jolloin kuntavaalien ajankohta siirrettiin lokakuulta huhtikuulle. Se tarkoittaa, että seuraavat kuntavaalit on määrä pitää huhtikuussa 2017.

Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriön kuntaosastolta sanoo, että puoluesihteerien ehdotus aiheuttaa monia käytännön ongelmia.

— Kuntavaalit on jo kerran siirretty, ja nykyisten valtuustojen toimikausi pidennetty viidellä kuukaudella. Onko mahdollista jatkaa edelleen 2017 syksyyn ja kuinka pitkälle syksyyn?

Mäenpään mielestä perustuslaki tulee jossain vaiheessa vastaan. Kuntalaiset ovat valinneet valtuutetut neljäksi vuodeksi, ja perustuslakivaliokunnan on arvioitava, kuinka pitkälle toimikautta voidaan venyttää neljästä vuodesta.

— Kyse on kuntalaisen perusoikeudesta valita edustajiaan.

Puoluesihteerit ehdottivat kuntavaalien siirtoa, jotta ne voitaisiin pitää samaan aikaan maakuntavaalien kanssa. Maakuntavaaleissa valitaan tulevien itsehallintoalueiden maakuntavaltuustot. Tuplavaaleilla halutaan torjua äänestäjien vaaliväsymystä ja nostaa äänestysprosenttia.

Sunnuntaina vietetään ystävänpäivää. Kaikille uusien ystävien löytäminen ja ihmisiin tutustuminen ei ole niin helppoa. Päivän lehdessä eri ikäiset ihmiset kertovat, mistä he ovat saaneet uusia ystäviä.

— Ystäviä voi löytyä vaikka netistä, tosin silloin he ovat usein toiselta paikkakunnalta, toteaa Jerico Meskus.

— Uusia ystäviä löytyy esimerkiksi Kauppakeskus Pasaatista, kun vain uskaltaa mennä juttelemaan ihmisten kanssa, toteaa Meskuksen ystävä Kiia Raussi.

Mistä sinä olet löytänyt uusia ystäviä? Onko sinun helppo tutustua uusiin ihmisiin?

Kerro kokemuksistasi alla olevassa tekstilaatikossa!

Pirana, lehikäiset, hörövoi, mustikkamöllö — mitä ihmettä ne ovat?

Hanna Maria Laakso kertoo vastauksen kirjassaan Puhtaat juuret — Muistikuvia ja reseptejä kymenlaaksolaisesta ruokakulttuurista (Reuna 2015). Kymenlaaksolaiset muistelevat ruokakirjassa maakunnan ruokaperinteitä ja kertovat reseptejä.

Kirjan kuvat on ottanut kouvolalainen valokuvataiteilija Minna Metsärinne.

Laakso esittelee lähiruoan puolestapuhujan Alma Forsténin (1858—1931) punajuurikeiton sekä musikkamöllön reseptit.

— Forsténin keitot ovat puhtaista raaka-aineista valmistettuja, hyvin pelkistettyjä keittoja. Raaka-aineiden omat maut ovat niin vahvoja, että mitään liemikuutioita ei tarvitse lisätä.

— Mustikkamöllön valitsin kirjasta sen takia, että Suomen ruokakulttuurin suurimpia rikkauksia ovat metsiemme marjat.

Alma Forsténin punajuurikeitto

1 l punajuuria

2 l vettä

1/2 l hapankaalia

2 rkl vehnäjauhoja

50 gr kookosvoi

suolaa

Keitä tai paista uunissa punajuuret. Kuori ja leikkele ne suikaleiksi. Laita suikaleet posliiniastiaan ja kaada päälle vähän etikkaa tai sitruunanmehua. Keitä hapankaali tai tavallinen kaali pehmeäksi suolaisessa vedessä. Kiehauta voi sekä jauhot ja lisää sekaan ensin punajuurisuikaleet ja sitten kaali liemineen. Mausta keitto maun mukaan hapolla ja suolalla. Vatkaa maljassa munankeltuainen sekä kermaa ja lisää keittoon hyvin vispilöiden. Voidaan tarjota happaman kerman kera.

Mustikkamöllö

Murskaa hapanleipäpalat survottujen mustikoiden sekaan. Lisää maitoa ja sokeria.

Raiskauksista pitäisi tuomita säännöllisesti ehdotonta vankeutta. Näin ajattelevat rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ja rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta.

Vuosina 2010—2014 raiskauksista tuomittiin Suomen käräjä- ja hovioikeuksissa enemmän ehdollisia kuin ehdottomia vankeusrangaistuksia. Keskimäärin ehdottomat vankeustuomiot olivat noin kahden ja ehdolliset puolentoista vuoden mittaisia.

Utriaisen mukaan rangaistukset ovat Suomessa liian samanlaisia teon vakavuudesta riippumatta. Hän kuvailee rangaistuskäytäntöä ”maalaismaiseksi pikkukaupunkitouhuksi”.

— Törkeät ja lievät rikokset eivät eriydy. Se on melkein niin, että ihan sama mitä teet, tuomiona on alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta.

Tolvasen mukaan Suomen oikeusperinteessä on lähdetty siitä, että tuomiot pidetään maltillisina. Hänen mielestään raiskaustuomioiden täytyy olla oikeassa suhteessa rikosten vakavuuteen, jotta kansan luottamus oikeusjärjestelmään säilyy.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin mukaan uhrin asema ja rikoksen laatu täytyy ottaa huomioon, mutta tuomioiden koventaminen ei ole niin yksinkertaista kuin välillä kahvipöytäkeskusteluissa ajatellaan. Rikosten määrä ei esimerkiksi välttämättä vähene.

— Tutkimusten mukaan seksuaalirikoksissa rangaistusten ennaltaehkäisevä vaikutus riippuu rangaistusten ankaruutta enemmän kiinnijäämisriskin suuruudesta. Ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttöön liittyy lisäksi tuomitun kannalta monenlaisia haittavaikutuksia.

Lindströmin mukaan myös taloudelliset vaikutukset tulisi huomioida.

— Yhden vankilassa suoritetun vankivuoden hinta on noin 70 000 euroa. Tämä ei ole merkityksetöntä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Egyptiläinen Ashraf Benyamin tekee muuttoa Kairosta Kouvolaan, vaimonsa kotikaupunkiin. On tammikuu vuonna 1996.

Vaimo varoittaa, että Suomen talvi voi olla kova. Benyamin ostaa järeimmän takin, jonka kairolaisista kaupoista saattaa löytää.

Vaimo repeää nauruun. Hän nimeää takin kesäpusakaksi.

— Eihän se riittänyt mihinkään, Benyamin sanoo nyt.

Egyptiläispalttoon päälle piti pukea Kouvolassa kolme muuta.

Lääkäri Ashraf Benyamin riisuu työvaatteensa, maskinsa ja suojakäsineensä Pohjois-Kymen sairaalassa Poksissa tammikuussa 2016. Hän pukeutuu villaan, fleeceen ja goretexiin, nousee pyörän satulaan ja polkee neljän kilometrin matkan kotiinsa.

Lastentarhanopettajana työskentelevän vaimon lisäksi kodin jakaa lukiossa oleva kuopus. Kaksi vanhinta lasta opiskelevat jo yliopistossa muilla paikkakunnilla.

Benyamin on kotoutunut Suomeen täydellisesti, ja hän viihtyy täällä erinomaisesti.

Tarkemmin sanottuna hän on viihtynyt tähän saakka.

Viime aikoina Benyaminista on alkanut tuntua siltä, ettei hän ehkä sittenkään halua asua Suomessa.

— Olemme vaimon kanssa pohtineet jopa muuttoa Uuteen-Seelantiin.

Syynä on maahanmuutto.

Sohagin kaupungissa Etelä-Egyptissä syntynyt Benyamin tiesi jo pikkupoikana haluavansa lääkäriksi.

Egyptissä haetaan opiskelemaan lääketiedettä lukion päättötodistuksen arvosanojen perusteella. Motivoitunut Benyamin pani kaiken peliin.

— Lukion viimeisenä vuonna pänttäsin jopa 15 tuntia päivässä.

Opiskelupaikka Kairon yliopistossa heltisi ensi yrittämällä.

Benyamin valmistui lääkäriksi ja suoritti asepalveluksen Egyptissä. Vaimoonsa hän tutustui opiskeluaikanaan, kun tämä oli Egyptissä vapaaehtoistyössä.

Perhe olisi voinut jäädä Egyptiinkin, mutta valitsi Suomen. Täällä vaimon olisi helpompi elää kuin Pohjois-Afrikassa.

Suomeen tullessaan Benyamin tiesi, että hän joutuisi ponnistelemaan löytääkseen paikkansa. Se ei pelottanut häntä.

— Minulla oli äärimmäisen kova motivaatio. Tiesin, että minun on sopeuduttava kieleen, kulttuuriin, ihmisiin ja säähän.

Voidakseen toimia lääkärinä Suomessa hänen piti suorittaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran määräämä harjoittelu ja suomenkieliset tentit.

Suomi oli juuri hitaasti nousemassa 1990-luvun alun lamasta. Myös lääkäreitä oli paljon työttömänä.

— Ulkomaalaiset eivät olleet tervetulleita. Sairaalat eivät huolineet minua edes ilmaiseksi.

Lopulta Etelä-Karjalan keskussairaala otti Benyaminin harjoitteluun. Puolikielisen egyptiläisen ilmestyminen sairaalaan jakoi työyhteisön kahtia.

— Jotkut kollegoista olivat hyvin avuliaita. Toiset katsoivat, että mikä kärpänen tuo on.

Hänen mielestään kysymys ei ollut rasismista. Hän ei tuntenut itseään torjutuksi ihmisenä.

— Osa kollegoista piti minua turhana, kun en osannut kieltä. Ehkä he myös pelkäsivät, että pilaan sairaalan maineen.

Benyamin otti kielen haltuun nuoruusvuosilta tutulla menetelmällä: takapuoli tuoliin ja nenä kirjaan. Myös perhe tarjosi apua.

Kahdessa vuodessa Benyamin suoritti kaikki tarvittavat tentit, harjoittelut ja kielikokeet ja sai oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia myös Suomessa. Sittemmin hän on valmistunut sekä yleislääketieteen että naistentautien erikoislääkäriksi.

Nyt hän on ylilääkärinä Pohjois-Kymen sairaalan naistentautien poliklinikalla. Lisäksi hän pitää yksityisvastaanottoa.

Benyamin on tyytyväinen omaan yksikköönsä Poksissa. Työvoimaa on riittävästi, ja osaaminen kestää kriittisenkin tarkastelun.

Sairaalan tiloja hän sen sijaan moittii ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Kouvolaan on hänestä välttämätöntä saada uusi sairaala.

— Mutta ensin on selvitettävä, mitä sotesta meille seuraa.

Tulee mitä tulee, Kouvolassa on Benyaminin mielestä säilytettävä ympärivuorokautinen päivystys.

— On kohtuutonta, jos korvakipuisen lapsen kanssa on lähdettävä jostakin Pohjois-Valkealasta Kotkaan. Edes kehitysmaissa päivystykseen ei ole aina yhtä pitkä matka.

Terveydenhuollon säästöt närästävät Benyaminia. Hänestä on väärin, että samaan aikaan kun sairaansijoja karsitaan niin, että potilaita joudutaan sijoittamaan jopa kylpyhuoneisiin, rahaa löytyy vaivatta uusiin vastaanottokeskuksiin.

Benyamin perää Suomen päättäjiltä kriittisyyttä maahanmuuttoa kohtaan.

Todellisessa hädässä olevat tunnistaa hänen mukaansa siitä, että he ovat nöyriä ja kiitollisia.

— Hädässä olevia tulee auttaa. Ne, joille annettu ruoka tai asunto ei kelpaa, eivät ole hädässä.

Benyamin vaatii jämäkkyyttä rikoksiin syyllistyneiden maahantulijoiden kohteluun.

— Rikollinen ei ole turvapaikanhakija. Hän on rikollinen. On eri asia olla suvaitsevainen kuin tyhmä.

Rikollisten lisäksi hän sulkisi rajat kaikilta ilman viisumia ja monen turvallisen maan kautta tulevilta.

Lähi-idän kulttuurin tuntevana Benyamin on huolissaan siitä, miten massamaahanmuutto vaikuttaa naisten ja tyttöjen turvallisuuteen Suomessa.

Miesten harjoittama naisten joukkoahdistelu, arabiaksi taharrush gamae, istuu hänen mukaansa tiukasti Lähi-idän kulttuurissa, ja siitä on saatu esimakua myös Euroopassa.

Benyamin on vakuuttunut siitä, ettei ahdistelu lopu valistuksen keinoin. Se loppuu vasta, kun siihen puututaan kovalla kädellä, tekijöitä rangaistaan ja heidät karkotetaan maasta.

— Kun näin toimitaan kymmenessä tapauksessa, se loppuu, lupaan sen. Sanat eivät ikävä kyllä riitä.

Kovilla otteilla alkaa Benyaminin mukaan olla kiire. Pian on kesä, ja kaupunki täyttyy kevyesti pukeutuneista naisista. Samoja katuja tallaavat tuhannet muualta tulleet nuoret miehet, jotka eivät ole nähneet paljasta naisen ihoa kuin ehkä internetissä.

— Jos viestiä ei saada perille ennen kesää, käsillä on katastrofi.

Benyamin toivoo, että Suomen viranomaiset malttaisivat kuunnella hänen kaltaisiaan, jotka tuntevat molemmat kulttuurit.

Benyaminista ei ole ihme, jos suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa esiintyy yhä enemmän kriittisiä ääniä.

— Se ei ole rasismia. Suomalaiset ovat äärimmäisen ystävällisiä ja auttamishaluisia, mutta he eivät tahdo, että heitä käytetään hyväksi.

Kansalaisten kriittisyyden kasvu poikii Benyaminin mukaan lisää ongelmia. Täältä turvapaikan saaneiden on entistä vaikeampaa luoda suhteita kantaväestöön ja päästä yhteisön jäseniksi. Se johtaa muualta tulleiden eristäytymiseen ja katkeruuteen.

— Yhteiskunta hylkii heitä ja he hylkivät yhteiskuntaa. Sellainen ihminen on helppo saalis terroristeille.

Benyaminin perheessä on reagoitu turvattomuuden lisääntymiseen. Vaimo ja kotona asuva tytär eivät enää liiku iltaisin yksin samalla tavalla kuin aiemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kansalaisilta ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on kokeilu, jossa työnantajat voisivat nykyistä helpommin palkata työttömiä tai työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi.

Ideoita kootaan Maria Kaisa Aulan tekemää selvitystä varten. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström antoi tammikuussa Aulan tehtäväksi kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä uusista tavoista työttömyyden vähentämiseksi ja seuloa parhaat kokeiluehdotukset hallituksen käsittelyyn.

Kokeiluista etsitään ratkaisuja erityisesti nuorten, maahanmuuttajien, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työllistymiseen.

— Hallitus haluaa selvityksellä edistää kokeilukulttuuria Suomessa. Kokeiluilla voidaan testata malleja, jotka haastavat rohkeasti vanhoja toimintatapoja. Kokeilut voivat olla paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia. Määräaikaisia kokeiluja tuetaan tutkimuksella ja arvioinnilla. Toimiviksi osoittautuneista paikallisista ratkaisuista voidaan ottaa opiksi laajemmin, Aula sanoo.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa täällä. Vastausaikaa on 29.2. asti. Aulan selvitys valmistuu 22.3. mennessä, minkä jälkeen hallitus päättää mahdollisista käynnistettävistä kokeiluista.

Päivän
pidetessä leipä kovenee.

Kun kroppaa aletaan kevään korvalla trimmata kuosiin, runsaasti hiilihydraatteja sisältävät pehmeät leivät jätetään kaupan hyllylle ja turvaudutaan terveelliseen, vanhaan kunnon, näkkileipään.

Vaikka en ole laihduttaja, niin en pysty edes ajattelemaan eläväni ilman näkkileipää. Nykyään se on keittiön reunakaapin takalaidassa säilytettävä hätävara. Valkoinen paperipaketti rapisee kuitenkin myös muulloin kuin pehmeämmän leivän puutteessa.

Näkkileipää

Askarruttaako sinua jokin asia omassa elämänpiirissäsi tai oman kuntasi toiminnassa? Haluaisitko vastauksen pieneen tai vähän isompaan yhteiskunnalliseen kysymykseen, mutta et tiedä, keneltä kysyä tai et halua kysyä tai jotain muuta?

Lähetä kysymyksesi Kymen Sanomien toimitukseen, niin me hankimme vastauksen. Voit kohdistaa kysymyksesi jollekin tietylle henkilölle tai instituutiolle tai kysyä yleisellä tasolla.

Kymen Sanomat julkaisee kysymyksiä ja niinhin saatuja vastauksia aika ajoin. Kysymyksen esittäjän nimi ei paljastu missään vaiheessa, eikä nimeä julkaista lehdessä/verkossa.

Kirjoita kysymyksesi alla olevaan kommenttikenttään tai lähetä kysymyksesi sähköpostilla osoitteeseen: uutiset@kymensanomat.fi. Laita sähköpostiviestin aihekenttään teksti: Kysy sinä.

Kauppoihin vuoden alusta alkaen toimitetuissa uusissa paristojen ja pienakkujen keräyslaatikoissa on kuvallisia ohjeita siitä, kuinka paristoja ja akkuja kierrätetään. Läheskään kaikki paristojen kierrättäjät eivät nimittäin tiedä tai muista, että paristojen ja akkujen navat tulee teipata ennen kierrätykseen laittamista.

— Teippaamalla navat piiloon jo siinä vaiheessa, kun käytetyt paristot poistetaan esimerkiksi kaukosäätimestä, varmistetaan paristojen turvallinen kierrätys, paristojen kierrätysprosessia hoitavan Recser Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Räsänen kertoo.

Teippaamattomat paristojen navat voivat kosketuksessa toistensa kanssa mennä oikosulkuun, kuumentua ja aiheuttaa tulipaloriskin.

Keräyslaatikoita löytyy kaikista kannettavia paristoja ja akkuja myyvistä kaupoista ja kioskeista. Laatikoihin voi tuoda kaikenkokoisia paristoja sekä ladattavia akkuja, joita käytetään langattomissa laitteissa kuten kameroissa, kannettavissa tietokoneissa, matkapuhelimissa sekä akkuporakoneissa.

— Kannettavia paristoja ja akkuja myyvän pisteen on otettava kaiken tyyppiset käytetyt kannettavat paristot ja akut vastaan ilman uuden ostopakkoa, Räsänen sanoo.

Paristojen ja akkujen kierrätyksellä vähennetään haitallisten aineiden kuten lyijyn ja raskasmetallien pääsyä luontoon, jossa ne imeytyvät maaperään. Samalla vähennetään ympäristökuormitusta käyttämällä akkujen ja paristojen raaka-aineet uudelleen.

Katso video paristojen oikeaoppisesta teippaamisesta täältä.